Minä, Pirkka-kokki, heti valmis -pakaste/eines-tuotteiden ystävä, joka lasteni vauva-aikana vannoin Pampersien nimeen ja uskon pyhästi antibioottien parantavaan voimaan, olen nyt täysin kypsä koirien valmisruokiin sekä kuivapapanoihin. Jos Datte ei saa niitä syötyään paiseita ympäri ruumista, rapsuttaa se itseään jatkuvasti. Sen lisäksi Daten silmät vuotaa ja korvat kutiaa. Havahduin toden teolla asiaan, kun huomasin, että Daten parrasta on enää sänki jäljellä ja otsaheiton kohdalla sojottaa muutama haiven pystyssä. Se on rapsuttanut päästään karvat. Ötököitä turkissa, nenässä, korvissa? En usko, koska olen antanut Strongholdit ja Expotit niskaan molemmille. Ei mitään vaikutusta. Siiri ei rapsuta itseään, joten vika täytyy olla Daten ruokinnassa.

Yhteisen mietinnän jälkeen kasvattajan kanssa, päädyimme siihen, että alan antamaan koirille vain kotiruokaa ja raakaravintoa hiukan Barf-tyyppisesti. Koska tiedostan rajoitteisuuteni ruoka-asioiden suhteen en puhuisi Barffaamisesta omalla kohdallani. Olen kuunnellut sivusta, kun ehtabarffaajat keskustelevat pitkään ja hartaasti ruoan koostumuksesta, jota ovat juuri sinä päivänä koiralleen antaneet. Minua on ihmetyttänyt ja hiukan huvittanutkin se, että koiran ruoasta riittää juttua noin pitkään ja intohimoisesti. Desi papanoita likoon ja tarjolle - tyylistä ei moista irtoa.

Kävin eläinkaupasta kyselemässä broilerin siipiä ja kauloja, vaan olivat loppu. Myyjä ehdotti rustoluunmötikkää tilalle. No minähän ostin sen ja vielä pötkön jotain kasvis-broileri mössöä. Ajattelin sahata luun kotona veitsellä puoliksi, jotta molemmat saisivat oman herkkuluunsa. Jäi sahaaminen haaveeksi. Mieheni sai vasaralla ja puukolla vihdoin palan puoliksi. Tosin puukko vääntyi rullalle.

 Datte iski rustoluuhun kiinni koko kalustollaan. Se työskenteli luun parissa intohimoisesti. Siiri nuolaisi pintaa pari kertaa ja jätti homman sikseen. Mitä siitä sitten seuraa, kun antaa koiran kaluta ison palan rustoluuta? Yöjuoksut tietty. Jouduin päästämään Daten kakalle kolme kertaa viimeyön aikana ja yhden kerran se oli päkistellyt kylpyhuoneen lattiallekin. Vatsa ei ollut Datella ollenkaan sekaisin, vaan päinvastoin, ulos tuli kuivaa pientä kikkaraa. No, täytyy ottaa määrät paremmin haltuun.

Aamulla oli vuorossa itse tehtyä kasvismarja-sosetta sekä riisiä, silakkaa ja raejuustoa muutaman kasvisöljytipan kera. Silakkaa ostaessani otin kuuman linjan ystävälleni varmistuakseni siitä onko silakka järvi vai merikala ja voiko sitä ylipäätänsä syöttää raakana. Ostin silakat vääräoppisesti fileinä. Silakan suolia en kyllä ala katselemaan, jossain se raja minullakin menee!

Siiri oli aivan innoissaan aamun menyystä. Se on kyllä ehta luomu-koira. Mökilläkin se söi marjoja suoraan pensaista. Dattekin kyllä söi aamupalansa, mutta katsoi minua jokaisen suupalan jälkeen "oletko tosissasi"-katseella. Kuppiansa se ei enää halunnut nuolla lopuksi. Odotan innolla iltapäivän sörsselöiden tekemistä - tähänhän vallan hurahtaa.