Koirien trimmaus on oma taitolajinsa. Kääpiösnautserit ovat trimmattavaa rotua, joten joudun opettelemaan senkin taidon tässä matkan varrella. Daten ja Siirin turkki pitää trimmata nyppien. Korvat, kaula ja perä ajellaan koneella. Minulla meni kauan aikaa ymmärtää mitä turkista pitää ottaa ja mitä jättää. Tuskin ymmärrän ihan täysin  vieläkään. Kasvattaja lohdutteli, että siitä vaan tekemään itse rohkeasti, karva kasvaa kumminkin kohta takaisin, jos jostain kohtaa tulee otettua väärin. Kannustuksesta rohkaistuneena ostin itselleni trimmausvälineitä ja aloin opetella. Parta ja jalkakarvat ovat ehdottomasti kiellettyä aluetta - vain kasvattaja saa koskea niihin, muuten areena on vapaa. Aluksi siistin vain tassunpohjia, leikkasin kynnet ja ajoin koneella korvat ja kaulan. Pikkuhiljaa aloin rapsutella myös runkoturkkia pohjavillaveitsen avulla. Huomasin, että itseasiassa nautin trimmauksesta. Se on aivan kuin jotain mietiskelyterapiaa tai stressinpurkua. Ehkä minua auttoi oppimaan myös se, että olen monet vuodet itse parturoinut mieheni hiukset.

Korvat ja silmät tarkkana opettelin kasvattajan luona myös trimmikiven käyttöä. Valaistuneena kokeilin trimmikiveä heti kotona Datteen." Pitkillä vedoilla" -kuulin mielessäni kasvattajan neuvon. Ja niinhän minä vetelin lapojen kohdalla pitkiä vetoja. Hyvin irtosi pohjavilla ja töhnäkarva sekä ne kallisarvoiset jalkakarvat, joita Datella ei muutenkaan montaa enää jäljellä ollut. Lumipyrypäivinä olin nimittäin repinyt tassuista irti isoja lumikokkareita ja mukana oli jo lähtenyt huomaamatta iso tukku jalkakarvoja. Trimmikiven jäljiltä etujaloissa paistoi nyt paljas iho ja isoja kaljuja kohtia. Ei voinut enää sattua pahempaan aikaan! Datte oli näet menossa vuoden kohokohta-näyttelyyn Messukeskukseen viikon kuluttua. Meinasi kyllä minulta päästä itku. No eipä niitä karvoja teippaamallakaan takaisin saisi. Ei auttanut kuin viedä koira tällaisena jalkakarvattomana näyttelyyn, jossa ruotsalaistuomari varsin arvostaisi tuuheita karvoja jaloissa. Syyllistin itse itseni asiasta niin tehokkaasti, ettei muiden kommentit enää tuntuneet pahalta. Nyt sitten vain odotellaan kesää ja kärpäsiä sekä kasvatellaan uusia jalkakarvoja - kasvavat nimittäin tosi hitaaasti. Minulla taitaa olla vielä matkaa trimmaajan uraan.

2190211.jpg