Minä en oikeastaan tarvinnut telkkaria ollenkaan, kun Datte oli pentujensa kanssa meillä viime viikonloppuna. Voiko parempaa ohjelmaa olla, kuin katsoa Daten hellää äidillistä huolenpitoa ja hoitoa pentujansa kohtaan.

Pennut olivat tosi virkeitä ja terhakoita. Aina kun Datte meni pentulaatikkoon, alkoi valtava sutina ja vipellys. Jokainen pentu yritti saada sen parhaimman maitohanan itselleen. Kun ote oli kiinni, alkoi pentujen päät heilua ylös ja alas tissin pumppaamisesta. Ja kohta kuului tyytyväinen maiskutus, kun maitoa alkoi virrata suuhun. Isoimmat pennut hörppivät nopeasti yhden "hanan" tyhjäksi ja vaihtoivat paikkaa salamana. Kaksi pienintä tulivat tyytyväiseksi yhdestäkin. Imusession jälkeen alkoi pennuista pikkuhiljaa yksi toisensa jälkeen nukahtaa maha pömpöllään. Kohta olikin pentulaatikossa rauhallista ja vain tasainen tuhina kuului pentujen nukkuessa.

Pennut olivat kehityksessään siinä vaiheessa, että opettelussa oli istuminen ja kävely. Muutama pennuista pysyi jo aika hyvin istumassa. Kävely sujui parhaiten pienimmiltä pennuilta. Kaikkien kohdalla liikkuminen jalkojen varassa oli kuitenkin vielä varsin huteraa. Ne kupsahtivat kesken matkan maahan selälleen ja potkivat jaloilla ilmaa kuin koppakuoriainen selällään.

Maanantai-iltana vein Daten ja pennut takaisin kasvattajalle. Minua hieman pohditutti miten Datte suhtautuu paluuseen. Oli helpotus ja ilo katsoa sitä intoa mikä Datesta kumpusi, kun parkkeerasin auton kasvattajan pihaan. Datte hyppi riemuissaan ja pyyhälsi heti tervehtimään takapihalla ulkoilemassa olevia koirakavereitaan. Kun lähdin kotiin, Datte halusi olla saattamassa minua. Se katsoi valppaana, mutta rauhallisena perääni painaessani ulko-oven kiinni.

Röyh..

Mä osaan jo aika hyvin istua.

Ansa ihmettelee.

Kukkuu!

Ikää 3 viikkoa