Olen auttanut vuosien varrella molempia lapsia kouluaineissa sen mukaan kuin he ovat apua tarvinneet. Olen käytännössä siis kohta käynyt ala-asteen ja ylä asteen lähes kolmeen kertaan. Samille ovat matematiikka, fysiikka ja kemia olleet aina helppoja eikä hän ole niissä minulta apua tarvinnut -onneksi. Fysiikka ja kemia eivät todellakaan ole minun vahvinta alaani. Jonna sen sijaan haluaa minut tuekseen myös niissä aineissa.

Tänään Jonna ilmoitti kemian kokeen lähestyvän ja halusi minun selventävän koealuetta itselleen.

- mitä teillä on aiheena ja miten pitkä koealue on?

- ei ole pitkästi, vain 7 kappaletta ja sellaiset 30 sivua. Aiheena on yhdisteet.

Tuskanhiki kohosi otsalleni ja aloin kuumeisesti miettiä mitä ne yhdisteet edes ovat.

- äiti, miten fysiikka ja kemia eroavat toisistaan?

- niin, siis tuota varmaankin siten, että kemiassa on kyse erilaisista aineista ja niiden ominaisuuksista - ehkä. Ja sitten fysiikka on mm. sellaista voimaan, energiaan ja esineiden sekä asioiden suhteisiin liittyviä juttuja - kenties.

Huh, en todellakaan tiedä tai ainakaan osaa selittää vedenpitävästi. Myöhemmin tajusin että olisin voinut etsiä vastausta tietokoneella googlen avulla.

Aloimme käydä läpi kemian kirjasta asioita: hiilivedyt, kaksois- ja kolmoissidokset,aanit, eenit, yynit, molekyylien rakennekaaviot, alkoholit, hydroksyylit, karboksyylit ja esterit sekä hiilihydraatit. Yritin parhaani mukaan poimia tekstistä olennaiset ja keskeiset asiat. Jonna kuunteli kärsivällisesti ja teki välillä tarkentavia kysymyksiä. Kolmen tunnin jälkeen olimme kahlanneet koealueen läpi. Lojaalina lapsena Jonna vakuutteli minulle, että kertaamisesta oli ollut hänelle suurta hyötyä ja että hän ymmärsi nyt asiat paremmin. Toisin sanoen kokeisiin oli nyt todistettavasti luettu eli vastuut hoidettu ja Jonnalla oli jo kiire tietokoneelle mesettämään.

Minä olin rupeaman jälkeen aivan poikki. Pääni oli pyörällä, kieli solmussa ja otsaa jomotti. Näen varmaan ensi yön unta molekyylirakenteista ja yhdisteiden kaavioista. Olin kuitenkin ylpeä itsestäni. Aloin jopa ymmärtää vähitellen millätavoin eeni on rakenteeltaan erilainen kuin aani tai yyni. Mielenkiintoista.

Tottakai autan lastani aina kun hän vain apua tarvitsee. Havaitsen kuitenkin, että joissain aineissa osaamisen rajani alkavat vähitellen tulla vastaan. Minusta ei perustelluista syistä  todellakaan tullut fyysikkoa, kemistiä tai matemaatikkoa.



 

 

-