Tänään aamulla olisi nukuttanut tosi makeasti. Siiri oli toista mieltä. Se heräsi pirteänä ja alkoi tökkiä minua kuonollaan. Saatuaan minut hereille, Siiri ilmaisi päättäväisesti haluavansa ulos. Dattea piti pyydellä ja houkutella mukaan. Ulko-oven avattuani Datte yritti pakittaa takaisin. Ulkona satoi märkää räntää. Datte ei voi sietää tassujensa kastumista.

Talomme takaa alkaa pieni metsikkö, joka on Siirin ja kulmakunnan muidenkin koirien suosittu wc. Datte valitsee vessansa hieman tarkemmin. Odottelin Siiriä asioilta, kun huomasin kallioiden vieressä vilahtavan jotain valkoista. Katsoin tarkemmin ja huomasin jonkun pienen valkoisen eläimen puikkelehtivan  puiden juurakoissa. Ensin ajattelin sen olevan hiiri tai rotta, mutta eihän niitä ole villinä valkoisen värisenä. Pikkueläin pysähtyi ja istahti tapittamaan silmillään minua ja koiria. Silloin tunnistin lajin. Se oli ihka elävä lumikko, hienossa valkoisessa turkissaan. Aikansa katseltuaan meitä, se sukelsi juurakoiden koloihin ja katosi. Se oli ehta City-lumikko. Enpä ole ennen nähnyt lumikkoa elävänä kuin telkkarissa ja korkeasaaressa.